As Oy Kivelänkatu 1 b

Kun Kivelänkatu 1b:n taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Jari Kajas tuli kotiin yhtenä syyspäivänä 90-luvun lopulla, koko seinän korkuinen villiviini oli rullautunut alas jalkakäytävälle. Kajas soitti isännöitsijälle, joka tilasi kasviston leikkaamisen ja poiskuljetuksen.

Elokuussa 2023 Kajas oli työhuoneessaan, kun ulkoa kuului kova paukahdus. Hän käänsi päätään ikkunan suuntaan ja näki, kuinka villiviinin oksat romahtivat alas. Kajas meni alas kadulle ja soitti jälleen isännöitsijälle.

Molempien villiviinien romahdusten jälkeen terastirappaus on vaikuttanut siistiltä ja kiinteältä, kun Kajas on tarkistanut seinää silmämääräisesti ja koputtelemalla, koska tuolloin on hyvä hetki tarkastaa terastirappauksen kunto.
- En kuullut koputtamalla mitään "onttoa kaikua", jonka kuulee selvästi, jos rappaus on irti.

Villiviiniä riivitään usein pois talojen seiniltä, koska köynnösten pelätään vahingoittavan seinää ja altistavan seinää kosteudelle. Kestävän rakentamisen professorin Harry Edelmanin mukaan kyseessä on yleinen "isännöitsijäviisaus".

Edelman lähti tutkimaan kosteusväitettä Nesslingin säätiön tukemassa SOGREEN-hankkeessa, koska villiviinin vaikutuksia julkisivuun ei ollut Suomen olosuhteissa aiemmin tutkittu.

Tutkimusryhmä havaitsi, että villiviinillä oli haittojen sijaan suojaavia vaikutuksia. Kerrostalon kalkkilaastirappaus oli selvästi paremmassa kunnossa köynnöksen alla kuin siellä, missä köynnöstä ei ollut.

Esimerkiksi ilmastonmuutoksen myötä paheneva piiskaava viistosade pääsee heikommin julkisivun pintaan, kun sitä suojaa kasvusto. Jopa tiivis, lehdetön kasvivyöhyke suojaa pintaa hieman.

Edelman toteaakin, että käsitykselle siitä, että villiviinistä olisi automaattisesti haittaa, ei löydetty mitään perustetta. Silti tämä väite elää edelleen vahvana.