Asunto Oy Kivelänkatu 1 b
Etusivu Valokuvia Maalämpö Isännöitsijä Webmail Carelia Vieraskirja
Näkymä Mannerheimintieltä Katujulkisivu - As Oy Kivelänkatu 1 b Pihajulkisivu - As Oy Kivelänkatu 1 b
   maalämpö   viilennys
Asunto Oy Kivelänkatu 1 b vaihtoi talon lämmitysjärjestelmän kaukolämmöstä maalämpöön ensimmäisenä asuinkerrostalona Helsingin kantakaupungissa. Hallituksen puheenjohtaja painoi klo 18.34 virran päälle maalämpöpumppuun pääsiäisen alla keskiviikkona 4.4.2012.

Lämmityksessä 40 prosentin säästö

Ensimmäisenä kalenterivuonna 2013 taloyhtiö säästi 5 123 euroa eli 40 prosenttia verrattuna kaukolämmöllä toimivan identtisen naapuritaloyhtiön kaukolämpömaksuun
12 949 euroa.


Taloyhtiö on säästänyt yli 20 000 euroa neljässä vuodessa. Katso tarkat luvut tästä.

”Tämä 40 prosentin säästö lämmityskuluissa on mahdollista kaikille taloyhtiöille, jotka käyttävät Helsingin Energian kaukolämpöä ja joilla on mahdollisuus porata maalämpökaivoja tontilleen,” toteaa hallituksen puheenjohtaja Jari Kajas.

 
"Matalaenergiakerrostalo" kantakaupunkiin

Asunto Oy Kivelänkatu 1 b on myös ensimmäinen "matalaenergiakerrostalo" Helsingin kantakaupungissa. Ostetun energian kulutus putosi 62 prosenttia 172 MWh:sta 66 MWh:iin, josta kolmasosalla lämmitetään käyttövettä. Ostettua energiaa huoneistotilat kuluttavat nyt vuodessa talon 1262 lämmitettävää bruttoneliötä kohden 35 kWh/brm²/vuosi (kaukolämmöllä kului 91 kWh/brm²/vuosi).

Matalaenergiatalossa lämmitykseen kuluvan energian kulutus on tavanomaista pienempi, vuodessa korkeintaan 60 kWh/brm² eli puolet keskimääräisestä kulutuksesta. Määritelmä on Euroopassa jokseenkin vakiintunut.


Kaukolämmön hinnankorotukset sysäsivät maalämmityksen liikkeelle

Asunto Oy Kivelänkatu 1 b:n maalämpö- projekti lähti liikkeelle siitä, että taloyhtiön kaukolämmön jakokeskus oli tulossa ikänsä puolesta uusittavaksi. Tämän uusimisen hinnaksi arvioitiin 20 000 euroa.

Samoihin aikoihin asiantuntijat arvioivat kaukolämmön hinnan nousevan 40-50 prosenttia, jotta Helsingin Energia pystyy toteuttamaan kaupunginvaltuuston hyväksymän hiilineutraalin tulevaisuuden vaatimukset. Vuosaaren uuden monipolttolaitoksen ja energian siirtotunnelin hintalapuksi on vuonna 2011 laskettu 1,2 miljardia euroa.

Perusteellisten selvitysten ja laskelmien jälkeen Asunto Oy Kivelänkatu 1 b:n yhtiökokous päätti 30.6.2010 yksimielisesti vaihtaa kaukolämmön maalämpöön. Lämmityskuluissa arvioitiin tuolloin kertyvän säästöä noin 40 prosenttia vuodessa.

Asunto Oy Kivelänkatu 1 b:n:

Kaukolämpömaksu 1997 - 2016

Sähkön hinta 1997 - 2017 (60 MWh/vuosi)

Kustannusvertailun yhteenveto
maalämmön ja kaukolämmön välillä




 
Yhtiökokous päätti 9.5.2012 toteuttaa asuntojen viilennyksen maalämpöpumpun avulla, mikä tutkitusti parantaa maalämpö- järjestelmän hyötysuhdetta 5-10 prosenttia, koska kesällä asuntojen lämpöä viilennyksen myötä siirtyy ja varastoituu kallioon. Tämä nostaa kallion lämpötilaa, mikä tehostaa talvella lämmön tuottamista.

Käytännössä viilennys toteutettiin kesällä 2012 jokaisen asunnon eteisen kattoon asennetulla puhallinkonvektorilla. Kaukosäätimellä toimiva lähes äänetön (34 dB) kattopuhallin viilentää huoneiston haluttuun lämpötilaan. Kellarissa sijaitsevalta maalämpöpumpulta lähtee rappukäytävään kaksi viilennysputkea (meno ja paluu), jotka haarautuvat kerroksittain jokaiseen asuntoon.

Nämä kaksi jäähdytysputkea upotettiin samaan rapun seinään koverrettuun uraan kuin uudet sähkö-, antenni- ja tietoliikennekaapelit (2 x Cat 6 + 4 kpl valokuituja per asunto). Kosteuden tiivistymisen estämiseksi jäähdytysputket eristettiin määräysten mukaisella solukumi- eli neopreenieristeellä. Ura peitettiin kiinni erikoiskovalla kipsilevyllä tarkistusluukuin. Sähkö-, antenni- ja tietoliikennejohtoja ei putkitettu, mikä mahdollistaa myöhemmin edullisen kaapelien lisäyksen tai poistamisen avoimesta urasta.

 
  media
Tiedotusvälineiden julkaisemat Asunto Oy Kivelänkatu 1 b:n maalämpöä käsittelevät jutut: (avautuvat uuteen ikkunaan)


Helsingin Sanomat ma 29.08.2016:
Maalämpöä kerrostaloon

Aamulehti pe 12.08.2016:
1930-luvun kerrostalo jäähtyy kesällä maaviileällä

Sama juttu julkaistiin myös:
Lapin Kansassa la 30.07.2016
Pohjolan Sanomissa la 30.07.2016

Töölöläinen nro 4 su 09.02.2014:
Maalämpöpioneeri Töölössä

Sama juttu julkaistiin myös:
Kamppi-Eira -lehdessä nro 4 ke 12.02.2014
Siltasaari-lehdessä nro 2 su 23.02.2014
Meri-Helsinki -lehdessä nro 2 su 23.02.2014

Hufvudstadsbladet sö 18.03.2012:
Bergvärme sparar tusentals euro i höghus
(A3-skrivare)

Töölöläinen nro 6 su 11.03.2012:
Jari Kajas: Maalämpöfaktat oikein

Töölöläinen nro 5 su 26.02.2012:
Veikko Hokkanen: Onko kalliolämpö järkevää kaupungissa ja kerrostalossa

Töölöläinen nro 2 su 22.01.2012:
Lämpö taloyhtiölle kalliosta

Sama juttu julkaistiin myös:
Kamppi-Eira -lehdessä nro 2 ke 18.01.2012
Siltasaari-lehdessä nro 1 su 29.01.2012
Meri-Helsinki -lehdessä nro 1 su 29.01.2012

Helsingin Sanomat pe 23.12.2011:
Töölöläistalo siirtyy maalämpöön ensimmäisenä kantakaupungissa


 
Lämpökaivot ja Pisaran Töölön asema   Valokuvia
Helsingin maanalainen yleiskaava esti aluksi lämpökaivojen poraamisen. Pisara-junaradan Töölön asemalle varattu tila ulottui liian lähelle Asunto Oy Kivelänkatu 1 b:n tonttia.

Yhtiökokouksessa esitetyt ennakkotiedot aseman sijoittumisesta kauemmas vahvistuivat syksyllä 2010. Pisara-radan yleissuunnitelman valmistuttua keväällä 2011 saatiin vihdoin aseman suunnittelijalta lausunto, jonka mukaan maalämpökaivot voidaan porata, koska ne eivät estä maanalaisen rautatieaseman rakentamista.

Ote maanalaisesta yleiskaavasta

Pisara-radan Töölön asema ja
Töölönkadun parkkihalli


Pisara-radan yleissuunnitelma
(Liikennevirasto hyväksynyt 16.3.2012)

 
Ensin portaikon seinään tehtiin roilo kellarista ullakolle ja kerroksissa vaakaroilo jokaiseen asuntoon.
Poraussuunnitelma ja rasitteet
Tarjouskilpailun voittaneen Senera Oy:n poraussuunnitelmassa kaksi lämpökaivoa ulottui naapuritaloyhtiöiden tonttien alle, joten kaupunki vaati toimenpideluvan ehtona rasitteiden perustamista niitä varten.

Rasitteen hakijalle riittää hallituksen päätös mutta rasitteen myöntäjältä vaaditaan yhtiökokouksen enemmistön suostumus. Kiinteistövirasto vaati lisäksi rasitteiden perustamisen ehtona, että lämpökaivojen reiät mitataan, jotta tarkalleen tiedetään missä noin 200 metrin syvyyteen ulottuvat halkaisijaltaan noin 12 cm:n lämpökaivot maan alla sijaitsevat.

Etelä-Suomessa lämpökaivojen mittausta tekee käytännössä vain yksi yritys Suomen Malmi Oy, jonka mittaustuloksista kiinteistövirasto laati alla olevan 3D-mallin pdf-tiedostona. Viemällä hiiren 3D-mallin päälle esiin tulevilla työkaluilla 3D-kuvaa voi vapaasti pyörittää ja zoomata. Jos käyttö ei onnistu verkon yli, tallenna 3D-kuva ensin omalle koneelle esimerkiksi työpöydälle ja avaa se sitten.

Senera Oy:n poraussuunnitelma

Mitattujen lämpökaivojen 3D-malli

 
Sen jälkeen roiloon asennettiin kaksi kuparista jäähdytysputkea, jotka ympäröitiin mustalla solukumieristeellä, ja kondenssi-vesiviemäri asuntojen huoneilmasta poistuvalle kosteudelle sekä uudet sähkö- ja tietoliikennekaapelit.
toimenpidelupa
Toukokuun alusta 2011 lähtien maalämmön porakaivoille pitää hakea ‎toimenpidelupa rakennusvalvonnasta. Lupa myönnetään, jos sille ei ole estettä. Esteitä voivat olla esimerkiksi ‎maanalainen rakentaminen (olemassa oleva tai suunniteltu) kiinteistön kohdalla tai sijainti liian lähellä toista lämpö- tai porakaivoa.

Luvan käsittely, lupapäätöksen teko ja laissa säädetty valitusaika yhteensä veivät nelisen viikkoa. ‎Lämpökaivon lupa ja sijaintikatselmus maksoivat Helsingissä vuonna 2011 yhteensä noin 400 euroa
.
 
Lopuksi seinä peitettiin erikoiskovalla kipsilevyllä ja jokaiseen kerrokseen asennettiin tarkistusluukku. Uudet LED-kerrosvalaisimet on varustettu liiketunnistimella, joten valokatkaisin voitiin korvata siivousta helpottavalla pistorasialla.
Kerrosten väliin lisättiin vielä muutamia tyhjiä muoviputkia, mikä mahdollistaa myöhemmin kaapeleiden edullisen lisäämisen.
Portaikon maalauksen jälkeen lopputulos on siisti ja huomaamaton.